Karl Lemström on yksi Suomen tunnetuimmista sydän- ja keuhkosiirtokirurgeista sekä Helsingin yliopiston sydän- ja thoraxkirurgian professori. Hänen uransa on yhdistänyt syvällisen kliinisen osaamisen uraauurtavaan tieteelliseen tutkimukseen. Lemström on ollut merkittävässä roolissa suomalaisen elinsiirtokirurgian kehityksessä ja tunnetaan kansainvälisesti erityisesti biomarkkeritutkimuksen ja immunologian asiantuntijana.
Karl Lemströmin tausta ja koulutus
Karl Lemström syntyi 18. maaliskuuta 1966 Hyvinkäällä. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1992 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1995. Erikoistumiskoulutuksen hän suoritti sydän- ja rintaelinkirurgiassa, ja hän sai erikoislääkärin oikeudet vuonna 2000.
Lemströmin urapolku on ollut monipuolinen. Hänen intohimonsa yhdistää kliininen työ ja tutkimus on näkynyt koko hänen uransa ajan, ja hän on tehnyt merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja sydänsiirtopotilaiden hoidossa ja seurannassa.
Sydän- ja keuhkosiirtojen huippuosaaja
Karl Lemström toimii Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (HUS) sydän- ja keuhkosiirtoihin erikoistuneessa yksikössä, jossa hän on suorittanut satoja monimutkaisia siirtoleikkauksia. Hänen työnsä on ollut keskeistä sydän- ja keuhkosiirtojen hoitoprosessien kehittämisessä Suomessa.
Yksi hänen keskeisimmistä saavutuksistaan on Transplantation Laboratory -tutkimusryhmän perustaminen ja johtaminen. Laboratorio tutkii siirteiden hyljintää, immunologisia vasteita ja kehittyneitä molekyylitason ennustemenetelmiä potilaan tilan seuraamiseksi. Näiden tutkimusten tavoitteena on parantaa siirteiden pitkäaikaista toimivuutta ja potilaiden elämänlaatua.
Biomarkkeritutkimus sydänsiirroissa
Lemström on kansainvälisesti arvostettu biomarkkeritutkija. Hän on tutkinut erityisesti veren molekyylien käyttöä siirteen hyljinnän ennustamisessa. Yksi hänen merkittävimmistä projekteistaan on moniomiiikkaan (multiomics) perustuva tutkimus, joka yhdistää genomiikan, proteomiikan ja soluvälitteisen viestinnän biomarkkerien kehittämiseksi.
Vuonna 2024 hänelle myönnettiin Sydäntutkimussäätiön apuraha sydämensiirtojen hyljintää ennustavien biomarkkereiden tutkimiseen. Tavoitteena on kehittää verinäytteisiin perustuvia testejä, joilla voidaan havaita hyljintäreaktiot varhaisessa vaiheessa – ilman invasiivista koepalojen ottoa.
Merkittävä tieteellinen julkaisutoiminta
Karl Lemström on julkaissut yli 70 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Hänen tutkimuksensa ovat käsitelleet muun muassa:
- Sydänsiirteen hyljintäreaktioita
- Proteiinipohjaisia biomarkkereita
- Exosomien ja mikrovesikulojen roolia immuunivasteessa
- Mechaanisten tukilaitteiden (esim. sydämen apupumppujen) vaikutusta sydänpotilaiden toipumiseen
Lemströmin tutkimukset ovat usein monitieteellisiä ja kansainvälisiä, ja hän tekee yhteistyötä useiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa Suomessa ja ulkomailla.
Innovatiiviset hoitomenetelmät ja teknologiat
Lemström on ollut mukana kehittämässä ja käyttöönotossa monia teknologisia ratkaisuja, jotka ovat parantaneet sydän- ja keuhkosiirtojen onnistumista. Esimerkkejä näistä ovat:
- Mekaaniset apulaitteet: kuten sydänpumput (LVAD), joita käytetään siirteen odotusajalla tai siirteen vaihtoehtona.
- Ex vivo -perfuusiotekniikka: mahdollistaa siirre-elimen huolto- ja arviointiprosessin ennen leikkausta.
- Molekyylidiagnostiikka: uudenlaiset verinäytteisiin perustuvat testit ennustavat hyljintäriskiä yksilötasolla.
Näiden innovaatioiden avulla Lemström on ollut mukana rakentamassa maailmanlaajuisesti arvostettua suomalaisen elinsiirtolääketieteen mallia.
Vaikuttava kouluttaja ja mentor
Tutkimus- ja kliinisen työn lisäksi Lemström toimii aktiivisesti opetustehtävissä Helsingin yliopistossa. Hän ohjaa tohtoriopiskelijoita ja kouluttaa tulevia sydän- ja rintaelinkirurgeja. Hänen panoksensa koulutuksessa ja mentoroinnissa on ollut ratkaiseva uusien asiantuntijasukupolvien syntymiselle Suomessa.
Yhteenveto
Karl Lemström on esimerkki siitä, miten yksi ihminen voi yhdistää kliinisen huippuosaamisen, kansainvälisesti merkittävän tutkimuksen ja vaikuttavan koulutustyön. Hänen panoksensa on mullistanut suomalaisen sydän- ja keuhkosiirtokirurgian kentän, ja hänen tutkimustuloksensa ovat parantaneet lukuisten potilaiden elämää – niin Suomessa kuin maailmallakin.
Hänen työnsä muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on yhdistää tiede, teknologia ja inhimillinen hoiva, kun halutaan rakentaa tulevaisuuden terveydenhuoltoa.