Eero Samuli Hiltunen nousi julkisuuteen toukokuussa 2012, kun hän teki yhden Suomen lähihistorian vakavimmista joukkoampumisista. Vasta 18-vuotiaana tekohetkellä ollut Hiltunen avasi tulen Hyvinkään keskustassa, aiheuttaen kahden ihmisen kuoleman ja seitsemän loukkaantumisen. Tapauksella on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen rikosoikeuteen, vankilajärjestelmään sekä kansalliseen keskusteluun nuorten mielenterveydestä ja aseiden saatavuudesta.
Hyvinkään ampumavälikohtaus – mitä tapahtui?
Ammuskelu tapahtui varhain aamuyöllä 26. toukokuuta 2012 Hyvinkään keskustassa. Hiltunen oli noussut rakennuksen katolle ja alkanut ampua ohikulkijoita tarkka-ampujan kaltaisesti. Hän käytti kahta kivääriä – pienoiskivääriä ja metsästyskivääriä – joihin hänellä ei ollut aselupia.
Yksi poliisi ja yksi nuori nainen menehtyivät. Seitsemän muuta sai vakavia vammoja. Teko oli täysin ennalta arvaamaton ja vaikutti satunnaiselta, vaikka myöhemmin selvisi, että Hiltunen oli osoittanut epävakaata käytöstä ennen tapahtumia. Hän oli myös ollut humalassa tekohetkellä.
Hiltusen tausta ja mahdolliset motiivit
Eero Hiltunen oli ennen tekoa tavallinen nuori, jolla ei ollut rikosrekisteriä tai merkittäviä väkivaltaisia taipumuksia. Tapahtuman jälkeen hän kertoi olleensa pettynyt aiemmin samana iltana hävittyyn painiotteluun ja kokeneensa voimakasta turhautumista.
Psykiatrisessa mielentilatutkimuksessa Hiltunen todettiin täydessä ymmärryksessä olleeksi tekohetkellä. Hän ei kärsinyt vakavasta mielisairaudesta, ja näin ollen hänet voitiin asettaa täyteen rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Oikeudenkäynti ja tuomio
Vuonna 2013 Hiltunen tuomittiin Hyvinkään käräjäoikeudessa elinkautiseen vankeusrangaistukseen kahdesta murhasta, seitsemästä murhan yrityksestä sekä yhdestä törkeästä vaaran aiheuttamisesta. Tuomio pysyi voimassa myös hovioikeudessa. Hänet määrättiin suorittamaan tuomiot suljetussa vankilassa.
Tuomion ankaruus heijasti paitsi tekojen vakavuutta myös Suomen oikeusjärjestelmän varovaisuutta vakavien väkivaltarikosten kohdalla.
Ehdonalaisuus ja uusi oikeuskäsittely 2024–2025
Koska Hiltunen oli tekohetkellä alle 21-vuotias, hänellä oli oikeus hakea ehdonalaista vapauttamista suoritettuaan 10 vuotta vankeutta. Hän haki vapauttamista ensimmäisen kerran vuonna 2021 mutta vetäytyi itse hakemuksestaan. Seuraava hakemus käsiteltiin helmikuussa 2024.
Helsingin hovioikeus päätti kesäkuussa 2025 hylätä vapauttamishakemuksen. Päätöksen perusteina olivat:
Teon poikkeuksellinen vakavuus ja suunnitelmallisuus
Uhreille ja omaisille aiheutunut peruuttamaton kärsimys
Vuonna 2020 tapahtunut pakenemisyritys, joka heikensi luottamusta vapautumisen turvallisuuteen
Vaikka Hiltunen oli käyttäytynyt vankilassa mallikkaasti, hovioikeus katsoi, ettei hän ollut vielä osoittanut riittävää muutosta
Tapauksen yhteiskunnallinen merkitys
Hyvinkään ammuskelu nostatti laajaa keskustelua Suomessa, etenkin seuraavista teemoista:
1. Aseiden saatavuus
Tapauksen myötä käytiin läpi Suomen aselainsäädäntöä ja keskusteltiin siitä, kuinka helppoa on saada aseita käyttöön ilman lupia. Vaikka Hiltunen ei omistanut aseita itse, hän oli saanut ne käsiinsä tuttavapiiristään.
2. Nuorten mielenterveys
Hiltusen tapaus herätti huolta siitä, miten nuorten psyykkinen hyvinvointi huomataan ja miten siihen puututaan ennen kuin syntyy traagisia seurauksia.
3. Vankien vapautusjärjestelmä
Ehdonalaiskeskustelussa puntaroitiin, missä määrin vankilassa suoriutuminen riittää näyttämään katumusta ja valmiutta palata yhteiskuntaan.
Mitä seuraavaksi?
Hiltunen pysyy vangittuna toistaiseksi. Hänellä on mahdollisuus hakea ehdonalaista vapautusta uudelleen tulevaisuudessa, mutta hovioikeuden päätöksen mukaan se ei ole ajankohtaista vielä useaan vuoteen.
Asian käsittely jatkuu mahdollisesti korkeimmassa oikeudessa, mikäli Hiltunen ja hänen asianajajansa päättävät valittaa hovioikeuden päätöksestä. Tällä hetkellä yleinen mielipide näyttää olevan varovainen ja epäluuloinen vapauttamisen suhteen.
Lopuksi
Eero Hiltusen tapaus toimii muistutuksena siitä, kuinka tärkeää on ennaltaehkäistä väkivaltaa ja panostaa nuorten mielenterveyteen. Teko järkytti koko kansakuntaa, ja sen vaikutukset näkyvät yhä sekä oikeusjärjestelmässä että yleisessä keskustelussa.