Tosirikos

Robin Kivistö – Porin tappotuomion kasvot

Robin Tino Kristian Kivistö on suomalainen rikoksista tuomittu mies, joka nousi julkisuuteen traagisen Porin ampumistapauksen myötä uudenvuoden­aattuna 2022. Kivistön rikosura ei kuitenkaan päättynyt tähän – vuosina 2023–2025 hänet on tuomittu useista uusista väkivaltarikoksista, huumausainerikoksista ja rattijuopumuksista. Tässä artikkelissa käymme läpi ajantasaisesti koko tapahtumaketjun, oikeudenkäynnit ja niiden yhteiskunnallisen merkityksen.

Kuka on Robin Kivistö?

Robin Kivistö syntyi vuonna 1999 ja on lähtöisin Satakunnan alueelta. Hän ei ollut aiemmin tunnettu julkisuudessa ennen kuin hänen nimensä liitettiin Porin Sampolassa tapahtuneeseen henkirikokseen vuoden 2022 lopulla. Tapauksen jälkeen Kivistö on ollut useaan otteeseen vangittuna ja hänen rikostaustansa on laajentunut merkittävästi.

Porin teinisurma

Uudenvuoden­aattopäivänä 31.12.2022 Kivistö osallistui yksityisiin juhliin Porin Sampolassa, jossa hän ampui 15-vuotiaan pojan pienois­revolverilla lähietäisyydeltä päähän. Uhri menehtyi myöhemmin sairaalassa. Teko tapahtui keskellä juhlintaa, eikä sen taustalla ollut tiettävästi henkilökohtaista riitaa.

Ampuminen oli oikeuden mukaan tahallinen teko. Kivistö oli pitänyt asetta aiemmin illan aikana näkyvillä ja osoittanut sillä muita juhlijoita. Tämä teki tapauksesta erityisen vakavan.

Ensimmäinen tuomio

Satakunnan käräjäoikeus antoi 8.5.2024 tuomion, jossa Kivistö sai 10 vuoden vankeustuomion taposta, ampuma-aserikoksesta ja oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta. Käräjäoikeus katsoi, että teko oli tahallinen mutta ei täyttänyt murhan kriteereitä, koska siinä ei ollut erityistä raakuutta tai suunnitelmallisuutta.

Väliaikainen vapaus ja uudet rikokset

Yllättäen Kivistö vapautettiin vangitsemisesta korkeimman oikeuden uuden linjauksen mukaisesti, jonka mukaan vakavuus yksin ei riitä perusteeksi vangittuna pitämiselle valitusvaiheessa. Vapautuksensa aikana hän kuitenkin syyllistyi uusiin rikoksiin, kuten:

  • Törkeät pahoinpitelyt
  • Rattijuopumukset
  • Huumausainerikokset

Hänet pidätettiin jälleen kesäkuussa 2024, ja häntä vastaan nostettiin uusia syytteitä.

Toinen oikeudenkäynti

9.9.2024 Porin käräjäoikeus langetti Kivistölle uuden tuomion, jossa hän sai 2 vuotta ja 2 kuukautta vankeutta yhteensä 17 eri rikoksesta. Näihin kuuluivat muun muassa pahoinpitelyt, liikenteen vaarantamiset ja huumausaineiden hallussapito.

Vaasan hovioikeuden päätös joulukuussa 2024

Kivistö valitti ensimmäisestä tuomiostaan, mutta Vaasan hovioikeus hylkäsi valituksen 12.12.2024 ja piti käräjäoikeuden langettaman 10 vuoden tuomion voimassa. Hovioikeus vahvisti, että teko oli tahallinen tappo eikä vahinko, kuten puolustus oli esittänyt.

Yhteenlaskettu tuomio

Viimeisin oikeusratkaisu tuli 30.6.2025, kun Vaasan hovioikeus yhdisti kaikki Kivistön rikokset ja määräsi hänelle yhteisen vankeusrangaistuksen 13 vuotta ja 2 kuukautta. Hovioikeus huomioi erityisesti sen, että osa rikoksista tehtiin vapaana ollessa, ja että Kivistön rikollinen toiminta oli jatkunut systemaattisesti.

Miksi tapaus puhuttaa suomalaisia?

Kivistön tapaus on noussut voimakkaasti esille suomalaisessa mediassa ja sosiaalisessa keskustelussa useista syistä:

1. Väkivaltarikoksen tekijä päästettiin vapaaksi

Monia järkytti, että tappotuomion saanut henkilö vapautettiin odottamaan hovioikeuskäsittelyä ja teki sen aikana lisää rikoksia.

2. Nuorten tekemä väkivalta

Tapauksen keskiössä oli 15-vuotias uhri, ja tekijä itsekin alle 25-vuotias. Tämä on herättänyt keskustelua nuorten väkivallan syistä ja ehkäisystä.

3. Ampuma-aseiden saatavuus

Miten pienois­revolveri päätyi Kivistön käsiin? Tapauksessa on käsitelty myös sitä, kuinka helppoa on hankkia laittomia aseita Suomessa.

Yhteenveto

Robin Kivistön rikosvyyhti on esimerkki siitä, miten yksittäinen henkirikos voi laukaista pitkän rikollisen käyttäytymisen ketjun. Tapauksen oikeuskäsittely on nostanut esiin merkittäviä kysymyksiä vangitsemiskäytännöistä, rikosten seuraamuksista ja yhteiskunnan vastuista.

Tapaus muistuttaa myös siitä, että oikeusjärjestelmän on löydettävä tasapaino syyttömyysolettaman ja yhteiskunnan suojelun välillä – ja että yksilön tekemillä valinnoilla voi olla pitkäaikaisia ja traagisia seurauksia.