Viihde

Sonja Lumme sairaus – laulajan taistelu refluksin ja palleatyrän kanssa

Sonja Lumme on suomalaisen viihteen ja iskelmämusiikin pitkäaikainen tähti, jonka ura on kestänyt jo useita vuosikymmeniä. Hän on tunnettu energisestä lavapreesenssistään, lämpimästä persoonastaan ja tinkimättömästä äänenkäytöstään. Vuonna 2025 Lumme kuitenkin avautui julkisuudessa vuosia vaivanneista terveysongelmista – refluksitaudista ja palleatyrästä, jotka olivat pitkään vaikeuttaneet hänen elämäänsä ja ennen kaikkea laulamista.

Tämä artikkeli tarkastelee Sonja Lummeen sairaustarinaa, sen vaikutuksia hänen uraansa sekä sitä, miten hän on löytänyt tasapainon terveyden ja työn välillä.

Laulajan ura ja taiteellinen perintö

Sonja Lumme syntyi 6. lokakuuta 1961 Kristiinankaupungissa. Hän aloitti musiikkiuransa jo 1980-luvun alussa ja nousi suuren yleisön tietoisuuteen edustamalla Suomea Eurovision laulukilpailussa vuonna 1985 kappaleella “Eläköön elämä”. Kilpailu teki Lummeesta kansallisen tähden, ja hänen äänensä yhdistyi 1980- ja 1990-lukujen iskelmäkulttuuriin tavalla, jota suomalaiset muistavat yhä tänäkin päivänä.

Uran varrella Lumme on tehnyt monipuolista työtä: hän on laulanut, juontanut, käsikirjoittanut ja toiminut aktiivisesti suomalaisessa mediassa. Vuonna 2025 hänelle myönnettiin taiteilijaeläke tunnustuksena mittavasta urastaan suomalaisen kulttuurin hyväksi – mutta kulissien takana hänen terveytensä oli pitkään ollut koetuksella.

Oireet, joita ei aluksi otettu vakavasti

Sonja Lumme kertoi kärsineensä vuosien ajan epämääräisistä oireista, joita ei aluksi osattu yhdistää mihinkään vakavaan. Kurkkua kuivasi, ääni väsyi helposti, ja laulamisen yhteydessä tuntui kuin kurkussa olisi ollut “pala”, joka ei mennyt pois. Moni olisi voinut tulkita nämä oireet ammatin aiheuttamaksi rasitukseksi, mutta todellisuudessa taustalla oli refluksitauti ja palleatyrä – yhdistelmä, joka on erityisen hankala ihmiselle, jonka ammatti perustuu ääneen.

Refluksitauti ja palleatyrä

Refluksitauti on sairaus, jossa mahan sisältö nousee takaisin ruokatorveen ja joskus kurkunpään alueelle saakka. Tämä aiheuttaa närästystä, polttelua, äänen käheyttä, yskää ja jopa nielemisvaikeuksia. Kun happamat kaasut tai nesteet pääsevät kosketuksiin äänihuulien kanssa, ne voivat aiheuttaa pitkäkestoista ärsytystä ja jopa pysyviä muutoksia äänenkäytössä.

Palleatyrä puolestaan tarkoittaa, että osa mahalaukusta työntyy pallean yläpuolelle rintaonteloon. Tämä voi pahentaa refluksia entisestään ja vaikeuttaa normaalia hengitystä ja ruoansulatusta.

Näiden kahden yhdistelmä on erityisen raskas ääniammattilaiselle – laulajalle, näyttelijälle tai juontajalle – koska ääni ei enää toimi normaalisti. Sonja Lumme kertoi myöhemmin, että hänen laulamisensa muuttui hankalaksi ja ääni väsyi pienimmästäkin rasituksesta.

Pitkä tie diagnoosiin ja oikeaan hoitoon

Lumme kertoi, että diagnoosin saaminen kesti pitkään, sillä oireita ei heti tunnistettu refluksitaudiksi. Kurkkukipu ja äänen karheus tulkittiin tavalliseksi rasitukseksi, ja vasta myöhemmin erikoislääkärin tutkimukset paljastivat todellisen syyn. Lopulta sekä refluksitauti että palleatyrä tunnistettiin, ja hän sai oikean hoidon.

Hoidossa käytettiin lääkitystä ja elintapamuutoksia, kuten ruokavalion säätämistä, yösyömisen välttämistä ja sängynpäädyn kohottamista. Myös stressinhallinta ja lepo nousivat tärkeään rooliin. Näiden avulla Lumme sai oireet hallintaan ja pystyi palaamaan lavalle entistä vahvempana.

Ääni on laulajan sydän

Ääni on laulajalle paitsi työväline myös osa identiteettiä. Kun se alkaa pettää, se vaikuttaa itsetuntoon, esiintymishalukkuuteen ja luovuuteen. Lumme on todennut, että sairaus pakotti hänet pysähtymään ja arvioimaan elämäänsä uudelleen. Hän ei enää pystynyt laulamaan samalla voimakkuudella kuin ennen, ja se toi mukanaan epävarmuutta.

Samaan aikaan kokemus teki hänestä entistä tietoisemman hyvinvoinnista ja äänenhuollosta. Hän on kertonut julkisuudessa, että nykyään hän suhtautuu ääneensä paljon lempeämmin ja kiitollisemmin – se on osa häntä, mutta ei koko hänen olemustaan.

Toipuminen ja paluu esiintymislavoille

Kun oikea hoito löytyi, Sonja Lumme alkoi vähitellen toipua. Oireet helpottivat, ja laulaminen ei enää tuntunut kivuliaalta. Hän on kertonut, että nykyään hän voi esiintyä ja käyttää ääntään ilman jatkuvaa epämukavuutta. Samalla hän on ryhtynyt puhumaan avoimesti terveydestään, rohkaisten muita hakemaan apua ajoissa.

Lumme on kertonut myös siitä, miten tärkeää on kuunnella omaa kehoa – etenkin niille, jotka käyttävät ääntään ammatissa. Hän painottaa, että pientenkin oireiden kanssa kannattaa hakeutua tutkimuksiin, sillä oikea diagnoosi voi muuttaa kaiken.

Uusi elämänvaihe ja sisäinen rauha

Vuoden 2025 aikana Sonja Lumme on kertonut olevansa elämänsä uudessa vaiheessa: terveytensä kanssa tasapainossa, kiitollinen urastaan ja halukas nauttimaan elämästä ilman jatkuvaa suorittamista. Hän on jakanut ajatuksiaan ikääntymisestä, hyvinvoinnista ja siitä, miten sairaus auttoi häntä löytämään uudenlaisen rauhan.

“Enää en halua juosta itseäni karkuun. Haluan elää, laulaa ja olla läsnä – ilman kipua ja kiirettä.”

Tämä asenne on koskettanut monia suomalaisia, sillä se kertoo nöyryydestä ja vahvuudesta: kyvystä jatkaa eteenpäin vaikeuksien jälkeen.

Sonja Lumme tänään

Nykyään Sonja Lumme esiintyy edelleen valikoidusti, tekee musiikkia ja jakaa tarinoitaan elämänkokemuksen ja aitouden kautta. Hänen tarinansa muistuttaa, että terveys on korvaamaton osa taiteilijan työtä – ja että oikean diagnoosin saaminen voi olla käännekohta koko elämässä.

Samalla Lumme on noussut esimerkiksi siitä, että vaikka sairaus voi hetkellisesti pysäyttää, se ei määritä loppua. Kun ihminen hyväksyy muutoksen ja hakee apua, voi löytyä aivan uudenlainen tapa jatkaa eteenpäin.

Yhteenveto

Sonja Lummeen sairaustarina on koskettava ja inhimillinen kertomus selviytymisestä, kuuntelemisesta ja uudesta alusta. Refluksitauti ja palleatyrä veivät häneltä hetkellisesti äänen, mutta toivat tilalle syvemmän ymmärryksen omasta kehosta ja elämästä.

Hänen tarinansa kannustaa suomalaisia ottamaan oireet vakavasti ja arvostamaan omaa terveyttään – sillä kuten Sonja Lumme osoittaa, oikea hoito ja sinnikkyys voivat palauttaa äänen paitsi kirjaimellisesti myös kuvainnollisesti.