Marraskuussa 2022 Oulun Hiirosessa tapahtunut henkirikos järkytti koko Suomea. Tapaus oli poikkeuksellisen raaka ja sai nopeasti valtavan huomion sekä mediassa että oikeuslaitoksessa. Yksi keskeisistä tekijöistä oli Ari Ossi Petteri Suorsa, joka tuomittiin myöhemmin elinkautiseen vankeuteen.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä Hiirosessa tapahtui, miten oikeusprosessi eteni ja miksi tapaus jäi pysyvästi suomalaiseen rikoshistoriaan.
Kuka on Ari Ossi Petteri Suorsa?
Ari Ossi Petteri Suorsa (s. 1983) on oululainen mies, joka sai ankarimman mahdollisen rangaistuksen – elinkautisen – osallistuttuaan Hiirosen henkirikokseen. Hänen rinnallaan tuomittiin myös Tiina Pia Susanna Seppänen, joka oli mukana samassa rikoksessa.
Hiirosen henkirikos – mitä todella tapahtui?
Tapahtumien kulku oli oikeuden mukaan kylmäävä. Uhria pahoinpideltiin pitkään ja häntä kohdeltiin tavalla, jota tuomioistuin kuvasi kidutuksenomaiseksi. Lopulta uhri sidottiin ja suljettiin sohvan divaanilaatikkoon, missä hän tukehtui.
Kyse ei ollut hetkellisestä väkivallasta, vaan pitkäkestoisesta ja erityisen julmasta teosta. Juuri tämä teki rikoksesta niin järkyttävän ja sai oikeuden käyttämään murhan raskainta rikosnimikettä.
Oikeusprosessin vaiheet
Käräjäoikeus – lokakuu 2023
Oulun käräjäoikeus antoi tuomionsa 18.10.2023. Suorsa ja Seppänen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta. Heidät velvoitettiin myös maksamaan uhrin vanhemmille korvauksia – 12 000 euroa kummallekin – sekä hautaus- ja oikeudenkäyntikuluja.
Hovioikeus – lokakuu 2024
Rovaniemen hovioikeus käsitteli asian 28.10.2024. Hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden päätöksen, eikä nähnyt syytä muuttaa tuomiota. Oikeuden mukaan tekijät tiesivät, että heidän menettelynsä voi johtaa kuolemaan, ja pitivät sitä hyvin todennäköisenä.
Korkein oikeus – heinäkuu 2025
Korkein oikeus ratkaisi asian lopullisesti 17.7.2025, kun se ei myöntänyt valituslupaa. Tämä tarkoitti, että hovioikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi. Suorsa ja Seppänen joutuvat näin ollen suorittamaan elinkautiset vankeusrangaistuksensa.
Miksi tapaus herätti niin paljon keskustelua?
Poikkeuksellinen julmuus
Harva rikos Suomessa on saanut niin voimakasta huomiota kuin Hiirosen henkirikos. Teon brutaalius – uhrin sulkeminen divaanilaatikkoon – nosti esiin kysymyksiä väkivallan lisääntymisestä ja sen raaistumisesta.
Velanperintä ja rikollinen tausta
Tapaus liitettiin väkivaltaiseen velanperintään, mikä toi esille rikollisten toimintatapojen vaarallisuuden. Se oli muistutus siitä, kuinka päihteet, rikollisuus ja epävirallinen velanperintä voivat johtaa traagisiin seurauksiin.
Oikeuden viesti
Elinkautisen tuomitseminen sekä käräjä- että hovioikeudessa ja sen pysyminen KKO:ssa oli selkeä viesti: Suomessa näin vakavista ja kidutuksenomaisista teoista seuraa aina kovin mahdollinen rangaistus.
Mitä elinkautinen merkitsee Suomessa?
Elinkautinen on ankarin rangaistus, jonka suomalainen oikeusjärjestelmä voi määrätä. Käytännössä se ei tarkoita loppuelämää vankilassa, mutta vapauttamista voi hakea vasta 12 vuoden jälkeen. Päätöksen tekee Helsingin hovioikeus erillisen prosessin kautta.
Suorsan kohdalla tämä merkitsee sitä, että hän joutuu viettämään vuosia suljettuna, ennen kuin mahdollinen vapautuminen edes voidaan käsitellä.
Yhteenveto
Ari Ossi Petteri Suorsan nimi yhdistetään nyt yhteen 2020-luvun synkimmistä rikoksista. Marraskuun 2022 Hiirosen henkirikos oli poikkeuksellisen raaka ja johti lopulta elinkautisiin tuomioihin, joita vahvistettiin kaikissa oikeusasteissa.
Tapaus jää historiaan paitsi järkyttävän teon vuoksi myös siksi, että se korosti oikeusjärjestelmän kykyä reagoida ankarasti kaikkein vakavimpiin rikoksiin.