Mikko Kolehmainen Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992 saavutti yhden suomalaisen urheiluhistorian ikimuistoisimmista voitoista. Mikkeliläinen ratameloja voitti kajakkiyksikön 500 metrin kilpailun ja toi Suomelle kisojen ainoan kultamitalin.
Voitto oli merkittävä myös suomalaiselle melonnalle. Kolehmainen päätti neljä vuosikymmentä kestäneen odotuksen, sillä edellinen suomalainen melonnan olympiavoitto oli tullut Helsingin kotikisoissa vuonna 1952. Barcelonan kultamitali nosti hänet pysyvästi Suomen tunnetuimpien ratamelojien joukkoon.
Kuka on Mikko Kolehmainen?
Mikko Yrjö Ilmari Kolehmainen syntyi 18. elokuuta 1964 Mikkelissä. Hän edusti urallaan Mikkelin Melojia ja kilpaili kansainvälisellä tasolla 1980-luvulta 1990-luvun jälkipuoliskolle.
Kolehmainen oli erityisen vahva 500 metrin kajakkimatkalla. Lyhyt ja vaativa kilpailu edellyttää räjähtävää lähtöä, voimakasta melontatekniikkaa ja kykyä säilyttää vauhti viimeisille metreille saakka.
Hän oli fyysisesti vahva urheilija, jonka pituudeksi on ilmoitettu 190 senttimetriä. Koko, voima ja pitkäjänteinen harjoittelu muodostivat hyvän pohjan kansainväliselle menestykselle.
Tie ensimmäisiin olympialaisiin
Kolehmainen osallistui ensimmäisen kerran olympialaisiin Los Angelesissa vuonna 1984. Hän kilpaili Suomen kajakkinelosessa 1 000 metrin matkalla.
Suomalaisjoukkue eteni välieriin, mutta ei selviytynyt finaaliin. Nuorelle Kolehmaiselle kilpailu tarjosi kuitenkin tärkeää kokemusta olympialaisten ilmapiiristä ja kansainvälisten kilpailujen paineista.
Seuraavan kerran hän esiintyi olympiavesillä Soulissa vuonna 1988. Kolehmainen kilpaili veljensä Olli Kolehmaisen kanssa kajakkikaksikon 500 ja 1 000 metrin matkoilla. Veljekset etenivät molemmissa kilpailuissa välieriin, mutta finaalipaikat jäivät saavuttamatta.
Kahdet ensimmäiset olympialaiset eivät tuoneet mitalia, mutta niiden aikana Kolehmainen kehittyi kokeneeksi arvokisakilpailijaksi.
Kolmas yritys Barcelonassa
Barcelonan olympialaiset olivat Kolehmaisen uran kolmannet kesäkisat. Hän kilpaili kajakkiyksikön 500 metrillä sekä kajakkikaksikon 500 metrillä yhdessä veljensä kanssa.
Kolehmaisten kaksikkokilpailu päättyi välierävaiheeseen. Yksikössä Mikko oli kuitenkin erinomaisessa kunnossa heti kilpailun alusta lähtien.
Hän voitti oman alkueränsä ajalla 1.41,13. Välierässä Kolehmainen jatkoi vakuuttavasti ja oli jälleen eränsä nopein ajalla 1.41,52. Kahden erävoiton jälkeen suomalainen oli osoittanut kuuluvansa olympiakullan tavoittelijoiden joukkoon.
Kolehmainen ei silti ollut finaalin suurin ennakkosuosikki. Mukana oli useita kansainvälisesti tunnettuja ja aikaisemmin menestyneitä melojia.
Finaalin vahvat vastustajat
Yksi finaalin suurimmista nimistä oli Unkarin Zsolt Gyulay. Hän oli voittanut kajakkiyksikön 500 metrin olympiakultaa Soulissa neljä vuotta aikaisemmin ja lähti Barcelonassa puolustamaan mestaruuttaan.
Norjan Knut Holmann kuului myös kilpailun vahvimpiin melojiin. Hänestä tuli myöhemmin yksi lajinsa menestyneimmistä olympiaurheilijoista. Finaalissa olivat mukana myös Yhdysvaltojen Norman Bellingham ja useita muita kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä urheilijoita.
Kilpailu oli poikkeuksellisen tasainen. Viidensadan metrin matkalla pienikin virhe lähdössä tai melontarytmissä saattoi ratkaista mitalien kohtalon.
Mikko Kolehmaisen kultainen finaali
Kolehmainen aloitti finaalin erittäin nopeasti. Hän sai kajakkinsa vauhtiin heti ensimmäisillä vedoilla ja johti kilpailua puolimatkassa lähes sekunnilla.
Matkan jälkimmäisellä puoliskolla muut kilpailijat alkoivat kaventaa eroa. Gyulay ja Holmann lähestyivät suomalaista, mutta Kolehmainen onnistui säilyttämään melontarytminsä ja riittävän vauhdin maaliviivalle saakka.
Kolehmainen ylitti maalilinjan ensimmäisenä ajalla 1.40,34. Gyulay saavutti hopeaa ajalla 1.40,64 ja Holmann pronssia ajalla 1.40,71.
Voittomarginaali Gyulayhin oli vain 0,30 sekuntia. Neljänneksi sijoittunut Norman Bellingham jäi Kolehmaisesta puoli sekuntia, mikä kertoo finaalin äärimmäisestä tasaisuudesta.
Mikko Kolehmainen oli voittanut alkuerän, välierän ja finaalin. Olympiakulta ei siten perustunut vain yhteen onnistuneeseen lähtöön, vaan hän oli koko kilpailun vahvin meloja.
Suomen ainoa kultamitali
Kolehmaisen voitosta tuli yksi Barcelonan olympialaisten tärkeimmistä suomalaishetkistä. Suomi saavutti kisoissa kaikkiaan viisi mitalia, mutta melonnan kultamitali jäi joukkueen ainoaksi olympiavoitoksi.
Hopeamitalin voittivat keihäänheittäjä Seppo Räty sekä miesten jousiammuntajoukkue. Pronssille ylsivät uimari Antti Kasvio ja nyrkkeilijä Jyri Kjäll.
Kolehmaisen saavutus nosti Suomen mitalitaulukossa korkeammalle ja toi onnistumisen, jota suomalainen olympiajoukkue oli odottanut. Hän sai kisojen päätteeksi kunnian kantaa Suomen lippua päättäjäisissä.
Historiallinen voitto melonnalle
Suomalaiset olivat menestyneet melonnassa erityisesti Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Sen jälkeen olympiakultaa ei ollut kuitenkaan tullut neljäänkymmeneen vuoteen.
Kolehmaisen voitto osoitti, että suomalainen ratameloja pystyi jälleen haastamaan lajin vahvimmat maat. Se antoi melonnalle näkyvyyttä ja toi Mikkelin Melojille kansainvälisesti tunnetun olympiavoittajan.
Saavutus oli merkittävä myös siksi, että Kolehmainen oli odottanut menestystään pitkään. Hän oli osallistunut kaksiin olympialaisiin ilman finaalipaikkaa ennen Barcelonan täydellistä onnistumista.
Maailmanmestariksi seuraavana vuonna
Barcelonan jälkeen Kolehmainen jatkoi kilpailua maailman huipulla. Vuonna 1993 hän osallistui Kööpenhaminassa järjestettyihin ratamelonnan maailmanmestaruuskilpailuihin.
Kolehmainen voitti kajakkiyksikön 500 metrin maailmanmestaruuden. Tulos osoitti, ettei olympiavoitto ollut sattuma, vaan hän oli kyseisellä matkalla maailman paras meloja.
Peräkkäisinä vuosina saavutetut olympiakulta ja maailmanmestaruus muodostivat hänen uransa kirkkaimman ajanjakson. Vastaava menestys on suomalaisessa ratamelonnassa harvinaista.
Vielä kerran olympiavesille
Kolehmainen osallistui neljänsiin olympialaisiinsa Atlantassa vuonna 1996. Hänelle annettiin kunnia toimia Suomen joukkueen lipunkantajana kisojen avajaisissa.
Atlantassa hän kilpaili kajakkiyksikön 500 ja 1 000 metrin matkoilla. Kolehmainen pääsi molemmilla matkoilla finaaliin. Hän sijoittui 500 metrillä seitsemänneksi ja 1 000 metrillä yhdeksänneksi.
Uutta olympiamitalia ei enää tullut, mutta kaksi finaalipaikkaa osoittivat hänen kuuluneen edelleen maailman parhaiden melojien joukkoon.
Elämä kilpauran jälkeen
Kilpauransa päätyttyä Kolehmainen on jatkanut toimintaansa melonnan parissa. Hän on ollut mukana Mikkelin Melojien toiminnassa ja jakanut kokemustaan nuoremmille urheilijoille.
Hän on toiminut myös poikansa Eetu Kolehmaisen henkilökohtaisena valmentajana. Eetu on kilpaillut ratamelonnassa sekä Suomessa että kansainvälisellä tasolla.
Valmennustyön kautta Mikko Kolehmaisen osaaminen ja pitkä kokemus ovat siirtyneet seuraavalle sukupolvelle. Hänen merkityksensä suomalaiselle melonnalle ulottuu siten omaa kilpailu-uraa pidemmälle.
Miksi Barcelonan voitto muistetaan?
Kolehmaisen olympiavoitto muistetaan yllätyksellisenä mutta täysin ansaittuna saavutuksena. Hän ei ollut etukäteen kilpailun suurin tähti, mutta oli parhaimmillaan silloin, kun panokset olivat korkeimmillaan.
Voitto oli tulosta monien vuosien harjoittelusta ja aikaisemmista olympiakokemuksista. Los Angelesin ja Soulin välierät olivat valmistaneet häntä hetkeen, jolloin kaikki onnistui.
Kultamitali oli myös koko Suomen kannalta tärkeä. Se jäi maan ainoaksi olympiakullaksi Barcelonassa ja teki Kolehmaisesta yhden kisojen suurimmista suomalaisista sankareista.
Yhteenveto
Mikko Kolehmainen voitti Barcelonan olympialaisissa 1992 kajakkiyksikön 500 metrin kultamitalin ajalla 1.40,34. Hän voitti kilpailun kaikki vaiheet ja kukisti finaalissa muun muassa hallitsevan olympiavoittajan Zsolt Gyulayn sekä norjalaisen Knut Holmannin.
Kolehmaisen kultamitali oli Suomen ainoa olympiavoitto Barcelonassa. Seuraavana vuonna hän vahvisti asemansa maailman huipulla voittamalla saman matkan maailmanmestaruuden Kööpenhaminassa.
Neljät olympialaiset, olympiavoitto, maailmanmestaruus ja myöhempi valmennustyö tekevät Mikko Kolehmaisesta yhden suomalaisen melonnan tärkeimmistä henkilöistä. Barcelonan kultainen finaali säilyy hänen uransa kirkkaimpana hetkenä ja pysyvänä osana suomalaista olympiahistoriaa.