Rikollinen

Mike Soldier – rikoshistoria, jengiyhteydet ja oikeudenkäynnit

Mike Soldier, oikealta nimeltään Mertsi Allan Isberg, on yksi Suomen tunnetuimmista järjestäytyneeseen rikollisuuteen yhdistetyistä henkilöistä. Hänen nimensä on ollut esillä mediassa jo 2000-luvun puolivälistä alkaen useiden vakavien rikosjuttujen, pakoiluepisodien ja jengiyhteyksien vuoksi. Hänen taustansa, rikostuomionsa ja elämänvaiheensa kertovat karua tarinaa rikosten kierteestä ja viranomaisten pitkästä työstä hänen saamisekseen oikeuden eteen.

Nuoruus ja ensimmäiset vakavat rikokset

Soldier nousi valtakunnalliseen tietoisuuteen vuonna 2004 Seinäjoella tapahtuneen henkirikosjutun myötä. Tuolloin hän ja toinen mies joutuivat syytteeseen, kun heidän seurueessaan ollut henkilö kuoli pahoinpitelyn ja päihteiden yhteisvaikutuksesta.

Vuonna 2005 Seinäjoen käräjäoikeus tuomitsi Isbergin elinkautiseen vankeuteen murhasta. Vaasan hovioikeus kuitenkin muutti 4.5.2006 tuomiota: teon katsottiin täyttävän törkeän pahoinpitelyn ja törkeän kuolemantuottamuksen tunnusmerkistön, ja rangaistus alennettiin 10 vuoden vankeuteen. Tämä tapaus oli ensimmäinen merkittävä virstanpylväs hänen rikoshistoriassaan ja toi hänet laajasti rikosuutisten otsikoihin.

Yhteydet United Brotherhoodiin

Vuosien varrella Mike Soldier liitettiin tiiviisti United Brotherhood -rikollisjärjestöön, joka on yksi Suomen tunnetuimmista moottoripyöräjengeistä ja katujengeistä. Julkisuudessa on nähty kuvia hänestä UB:n liiveissä, ja hänen nimensä on mainittu useissa yhteyksissä järjestön jäsenlistauksissa. UB:n riveissä hänelle kertyi kontakteja, jotka myöhemmin kietoutuivat myös hänen uusimpiin rikosepäilyihinsä.

Huumausainerikokset ja asetuomiot

2010-luvun lopulla Soldier tuomittiin useista vakavista rikoksista. Yksi merkittävimmistä tapauksista liittyi törkeään huumausainerikokseen ja ampuma-aserikokseen, kun poliisi löysi hänen hallustaan mm. 2 440 ekstaasitablettia sekä luvattomia aseita.

Näistä rikoksista annettu vankeustuomio vahvistettiin hovioikeudessa vuonna 2018. Tuomion täytäntöönpanon välttämiseksi Soldier katosi viranomaisten ulottumattomiin, mikä johti hänen nimeämiseensä etsintäkuulutettujen listalle niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Pako Albaniaan ja kansainvälinen etsintäkuulutus

Pakoiluvaiheessa Soldier oli Europolin etsityimpien rikollisten listalla ja hänestä annettiin sekä eurooppalainen pidätysmääräys että Interpolin red notice. Hän onnistui pakenemaan Albaniaan, missä hän eli maan alla useita kuukausia.

Poliisin ja kansainvälisten viranomaisten yhteistyö kuitenkin johti tulokseen: 25. tammikuuta 2019 hänet otettiin kiinni Tiranassa, Albaniassa. Kiinnioton yhteydessä hänen olinpaikkansa paljastui tarkkaan varjostustyöhön perustuneen operaation tuloksena. Pian tämän jälkeen hänet kuljetettiin poliisisaattueessa Suomeen.

Tuomio törkeästä kiristyksen yrityksestä ja vapaudenriistosta

Suomeen palattuaan Soldier joutui oikeuden eteen uusista rikossyytteistä. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet vuonna 2019 1 vuoden ja 4 kuukauden vankeuteen törkeän kiristyksen yrityksestä ja vapaudenriistosta. Tapauksessa uhrilta vaadittiin huomattavaa rahasummaa – niin kutsuttua “sakkoa” – ja uhreja painostettiin väkivallalla.

Tämä rikos vahvisti kuvaa siitä, että Soldier jatkoi rikollista toimintaa myös aiempien tuomioiden jälkeen.

Elämäntapa ja yksityiselämä

Vaikka Soldierin rikoshistoria on hyvin dokumentoitu, hänen yksityiselämästään – kuten perhe- tai parisuhdetilanteestaan – ei ole vahvistettua tietoa luotettavista lähteistä. Verkossa liikkuu keskustelupalstojen spekulaatioita hänen naisystävästään, mutta näitä ei voida pitää todennettuina faktoina.

Vaikutus ja nykytila

Mike Soldierin tapaus on esimerkki siitä, kuinka järjestäytynyt rikollisuus Suomessa voi kytkeytyä kansainvälisiin verkostoihin ja kuinka viranomaisyhteistyö ulottuu yli rajojen. Hänen pidätyksensä Albaniassa ja palauttamisensa Suomeen osoittivat, että pakoilu ei ole este oikeuden toteutumiselle.

Samalla hänen rikoshistoriansa nostaa esiin kysymyksiä rikoskierteen katkaisemisesta, rangaistusten vaikutuksesta ja siitä, miten yhteiskunta voi ehkäistä nuorten ajautumista rikollisjärjestöjen piiriin.